Vauva valvoo

Äääääääääähh! Klo on 2.24, käännyn kohti vauvan sivuvaunusänkyä ja pistän hänelle tutin suuhun, käännän kyljelleen ja jätän käden selän päälle tassuksi. Hän rauhoittuu, palaan takaisin omaan unimaailmaani. Tai yritän. Ähinä ja hyörinä vieressä jatkuu, taas ääääääääh! Toinen parka yrittää kovasti nukahtaa, mutta pieni keho on liian täynnä liikettä, selkäranka mutkittelee kovalla vauhdilla puolelta toiselle, ei voi rauhoittua. Laitan tutin suuhun yhä uudestaan, yritän pitää häntä lähelläni ja tiiviisti, ei auta. Säälittää, turhauttaa, unettaa. Muistan vasta nyt silitellä, ei apua, hetken päästä pitkät, painavat sivelyt alkavat vaikuttaa ja pikkuihminen alkaa rentoutua, painua syvemmälle patjaan, uni tulee. Klo on 2.37, tällä kertaa tähän ei mennyt onneksi kauaa.

Hämärän hiljaisessa sylissä keinuu pieni käärö

Tummat tähdet silmissään, kuun valoa hiuksissaan

Vauva valvoo

Lastenorkesteri Ammuu: Vauva valvoo (levyltä Pieni ja soma). 

(Suosittelen kovasti tätä levyä, ihanaa musiikkia vauvoille ja heidän vanhemmilleen!)

  

Meillä on onneksi nukuttu melko hyvin tämä koko vauva-aika. Pieni osasi heti alusta saakka pääasiassa nukkua öisin, asiaankuuluvilla ruokailutauoilla tietysti. Edelleenkin hän tissiruokailee noin kaksi kertaa yössä. Nykyään unia häiritsee lisäksi liikkuminen, pienen keho on täynnä pakonomaista liikettä, joka ei anna nukkumarauhaa. Yöunet alkoivat ennen kellojen kesäaikaan siirtämistä yleensä klo 20, nyt periaatteessa tuntia myöhemmin, mutta taas ollaan vaiheessa. Nimittäin ajattelimme, että meille sopii hyvin, jos aamulla herätys tulee tuntia myöhemmin näin kesäajan koitettua. Juu ei. Tänään herättiin klo 6.30, yöllä oli ainakin neljä herätystä ja tämä äiti meni nukkumaan aivan liian myöhään, vaikka olin superväsynyt.

Nyt sitten väsyttää vieläkin enemmän ja tänään on torstai, työilta. On melkein pakko yrittää nukkua päiväunet lapsen unien aikaan, vaikka olisi tekemistä, mm. tuntisuunnittelu illan lastentanssinopetuksia varten.

Moni pienten lasten vanhempi sanoo, että töissäkäynti on virkistävää, kun saa viettää aikaa muiden aikuisten seurassa. Minä vietän pari tuntia illastani kolmenkymmenen 3-7 –vuotiaan lapsen kanssa... Mutta itse asiassa sekin on omalla tavallaan virkistävää, vaikka vie myös energiaa. Lapset ovat niin vilpittömiä ja innoissaan tekemässä kaikenlaista yhdessä, ja nyt kun olemme päässeet paremmin tutustumaan toisiimme on myös syntynyt tuttuja ja turvallisia yhteisiä rutiineita. Voin siis paremmin rentoutua yhteisen tekemisen äärellä.

Tänään kuitenkin pieni lepo on paikallaan ennen iltaa, sillä silmät painavatttt jooooooooo....

Viikon vanhan uninäyte, juhannus 2012