Joutsenperhe ja muuta mökkitunnelmaa

Kävinpä viimein karistamassa talviturkin harteilta eli uimassa mökkijärvessä. Ehdin uida muutamia metrejä, kun joutsenperhe lähti parinkymmenen metrin päästä järvelle, luultavasti meidän venerannastamme. On täällä mökillä kyllä kaikkea hienoa! Harmi vaan, kun mökkijärvi on varsinainen sinileväpesäke - odotettavissa on, ettei järvessä ehdi käydä montaa kertaa uimassa ennen kuin leväpuuro valtaa vedet. Nyt pulikointi oli kyllä oikein virkistävää!

Samainen joutsenpariskunta mökillä viime kesänä. Tämänvuotiset poikaset ovat nyt pienempiä kuin kuvassa näkyvät

Lapsi pääsi nauttimaan vedestä (ja saippuakuplista) toisenlaisissa puitteissa

Heinäkuun loppuun on nyt suunnitelmissa kattoremontti, ja mies lähti juuri kirkolle tilaamaan ilmalämpöpumppua. Mökin seinät ovat umpihirttä ja melko ilmavat, joten lämmityskustannukset ovat talvella melko korkeat. Toiveena on saada ilmalämpöpumpun avulla peruslämpö mökkiin hieman kohtuullisemmilla kustannuksilla, etäsäätömahdollisuus eli lämmöt nostettua tekstiviestillä ennen mökille saapumista sekä hieman viilennystä kesän kuumimmille päiville ja erityisesti öille.

Kaikenlaista on jo tullut mökillä puuhasteltua, vaikka melko rennosti onkin otettu.

Kasvimaalla riittää kitkettävää - rikkaruohot villiintyvät sillä välin, kun emme ole vielä ehtineet mökille. Olen jo saanut kitkettyä pahimman eli porkkanarivit (arvatkaa vaan, kuinka helppoa on erotella hentoiset porkkanantaimet rikkaruohopöheiköstä turvaan) sekä pari muuta riviä. Alla sipulit ja hieman kuvaa rikkaruohojen määrästä...

Lapsuudenystävän, äitini kilpikonna Konnan, tuhkat haudattiin eilen mökille, miehen lapsuudenperheen kahden koiran viereen. Rakas Konna kuoli syyskuussa 23-vuotiaana. Se oli hauskin, inhimillisin ja persoonallisin kilpikonna mitä olen koskaan tavannut. RIP pieni ystävä.

Lämpimät ilmat hellivät, mutta myöskin hiostavat. Lapsi pääsee onneksi nauttimaan ilmavista päiväunista vaunuissa. (talkkipurkkikin on näköjään halunnut mukaan unille) Hän on muuten alkanut seisomaan hetkittäin ilman tukea ja tapailee jo vähän askeliakin. Saattaa siis lähiaikoina oppia kävelemään!

Mökillä villiinnyn aina kukista ja käyn yleensä aamuisin tekemässä kukkatarkastuksen tiluksilla. Tällä hetkellä kukkansa ovat avanneet upeat idänunikot siemenistä (heikoilla taidoilla) perustamassani kukkapenkissä. Mökin vanhat ruskoliljat ovat myös avautumassa. Viimeisessä kuvassa rantaliljoiksi nimittämämme, koko rantalinjan täyttävät vesikasvit, jotka kuulemma ovat oikealta nimeltään keltakurjenmiekkoja.

Ihania kesäpäiviä teille kaikille! Toivottaa mökkiperhe Ylä-Savosta

Kevättä pukkaa

Aloitin aamun käymällä tilannekatsauskierroksella takapihalla. Ilma oli raikas, lähellä miinusasteita ja luntakin vielä hieman jäljellä, mutta silti kevättä pukkaa oikein urakalla:

En ole mikään kokenut viherpeukalo, mutta edellisessä kodissa innostuin pienestä pihamaastamme ja urakoin alunperin huonokuntoiselle pihallemme pari uutta kukkapenkkiä sekä viihtyisän laatoitusalueen. Pihalla oli ihanaa käydä aamuisin tarkastuskierroksella toteamassa, kuinka vihreää pukkaa ja rönsyää ja kuoputella ja kitkeä vähän. Puutarhaterapiaa!

Nyt kun olemme muuttaneet uuteen kotiin, uuden takapihan kasvisto on suurimmaksi osaksi arvoitus. Kevään mittaan saamme siis varmasti iloisia yllätyksiä, ja kuten kuvista näkyy, jo pian! Taidan saada jo sen, mitä edellisessä kodissa unohdin oikeaan aikaan istuttaa: tulppaaneja ja muista sipulikukkia. Kesän vietämmekin sitten mökin kasvien ja suuren pihamaan parissa, joten kotipihan kasvit taitavat jäädä arvoitukseksi pidemmäksikin aikaa.

Kun aamuni oli alkanut vihertarkastuksella, sainkin pian tietää, että tänään on Maan päivä. Hyvää Maan päivää siis teille kaikille! Wikipediassa päivästä kerrotaan mm. näin: “Maan päivää vietetään 22. huhtikuuta. Sitä kutsutaan toisinaan myös Maailman päiväksi. Päivää on vietetty vuodesta 1970, ja tarkoituksena on järjestää kansalaistoimintaa puhtaan veden ja ilman sekä koko elinympäristön hyväksi.”

Itselleni Maan päivä on ihan uusi tuttavuus. Kotona meneillään oleva projektimme viedä suuret määrät keräämäämme energiajätettä sorttiasemalle sopiikin hyvin tähän päivään. Aiemmassa taloyhtiössä meillä oli energiajäteroskis yhtenä keräysastiana muiden joukossa, ja koska olemme tottuneet lajittelemaan muovit ym. erikseen, olemme jatkaneet tätä helppoa tapaa. Sekajätettä ei näin ole juuri kertynyt. Harmi kyllä, energiajätteen keräys ilmeisesti lakkaa joskus lähitulevaisuudessa, eikä energiajätteen keräyspaikkoja enää löydy kuten ennen. Siksipä maksullinen käynti sorttiasemalle ja paluu tavalliseen sekajätteen kerääntymiseen. Toivottavasti käy niin kuin lupaillaan ja sekajätettä aletaan hyötykäyttää aiempaa paremmin, sillä kovasti harmittaa, kun meidän perheessämme tärkeäksi koettu kierrätysmuoto lakkaa.