Joutsenperhe ja muuta mökkitunnelmaa

Kävinpä viimein karistamassa talviturkin harteilta eli uimassa mökkijärvessä. Ehdin uida muutamia metrejä, kun joutsenperhe lähti parinkymmenen metrin päästä järvelle, luultavasti meidän venerannastamme. On täällä mökillä kyllä kaikkea hienoa! Harmi vaan, kun mökkijärvi on varsinainen sinileväpesäke - odotettavissa on, ettei järvessä ehdi käydä montaa kertaa uimassa ennen kuin leväpuuro valtaa vedet. Nyt pulikointi oli kyllä oikein virkistävää!

Samainen joutsenpariskunta mökillä viime kesänä. Tämänvuotiset poikaset ovat nyt pienempiä kuin kuvassa näkyvät

Lapsi pääsi nauttimaan vedestä (ja saippuakuplista) toisenlaisissa puitteissa

Heinäkuun loppuun on nyt suunnitelmissa kattoremontti, ja mies lähti juuri kirkolle tilaamaan ilmalämpöpumppua. Mökin seinät ovat umpihirttä ja melko ilmavat, joten lämmityskustannukset ovat talvella melko korkeat. Toiveena on saada ilmalämpöpumpun avulla peruslämpö mökkiin hieman kohtuullisemmilla kustannuksilla, etäsäätömahdollisuus eli lämmöt nostettua tekstiviestillä ennen mökille saapumista sekä hieman viilennystä kesän kuumimmille päiville ja erityisesti öille.

Kaikenlaista on jo tullut mökillä puuhasteltua, vaikka melko rennosti onkin otettu.

Kasvimaalla riittää kitkettävää - rikkaruohot villiintyvät sillä välin, kun emme ole vielä ehtineet mökille. Olen jo saanut kitkettyä pahimman eli porkkanarivit (arvatkaa vaan, kuinka helppoa on erotella hentoiset porkkanantaimet rikkaruohopöheiköstä turvaan) sekä pari muuta riviä. Alla sipulit ja hieman kuvaa rikkaruohojen määrästä...

Lapsuudenystävän, äitini kilpikonna Konnan, tuhkat haudattiin eilen mökille, miehen lapsuudenperheen kahden koiran viereen. Rakas Konna kuoli syyskuussa 23-vuotiaana. Se oli hauskin, inhimillisin ja persoonallisin kilpikonna mitä olen koskaan tavannut. RIP pieni ystävä.

Lämpimät ilmat hellivät, mutta myöskin hiostavat. Lapsi pääsee onneksi nauttimaan ilmavista päiväunista vaunuissa. (talkkipurkkikin on näköjään halunnut mukaan unille) Hän on muuten alkanut seisomaan hetkittäin ilman tukea ja tapailee jo vähän askeliakin. Saattaa siis lähiaikoina oppia kävelemään!

Mökillä villiinnyn aina kukista ja käyn yleensä aamuisin tekemässä kukkatarkastuksen tiluksilla. Tällä hetkellä kukkansa ovat avanneet upeat idänunikot siemenistä (heikoilla taidoilla) perustamassani kukkapenkissä. Mökin vanhat ruskoliljat ovat myös avautumassa. Viimeisessä kuvassa rantaliljoiksi nimittämämme, koko rantalinjan täyttävät vesikasvit, jotka kuulemma ovat oikealta nimeltään keltakurjenmiekkoja.

Ihania kesäpäiviä teille kaikille! Toivottaa mökkiperhe Ylä-Savosta