Viikonloppu kului rattoisasti, mutta työtäyteisesti lapsen synttäreiden merkeissä. Niistä tosin lisää vasta myöhemmin, koska tämä päivä on ollut lähinnä pakkaamista, pakkaamista ja pakkaamista... Huomenna muutamme loppukesäksi mökille!
Pakkaaminen on kyllä ehkä maailman inhokein asia ikinä, en tunnu tottuvan siihen koskaan ja aina se tuntuu yhtä vastenmieliseltä. Asiaa ei helpota yhtään lapsen mukana tulleet lisäkommervenkit. Miten voi muistaa pakata kaiken tarpeellisen, ja varsinkin miten voi osata pakata VAIN kaiken tarpeellisen!?! Uuh. No, pakkaamisessa ollaan loppusuoralla ja suurin osa tavaroista on jo autossa, aamulla jatketaan loput.
Tähtäimessä on lähteä matkaan lapsen päiväunien aikaan, joskus klo 11 maissa. Tämä ajo onkin erityisen jännittävä, koska ajan koko matkan lapsen kanssa kaksin eli takapenkillä ei ole viihdytysjoukkoja. Gulps. Epätoivoinen äiti on viritellyt lapsen uuden turvaistuimen ympäristöön ainakin kahdeksan eri lelua, toiveena, että ne pysyisivät lapsen ulottuvilla. Lisäksi etupenkillä on lelukori, josta voin tarvittaessa heitellä lisää leluja lapselle, ja mukana on myös pino lastenmusiikkia. Jos kaikki sujuu hyvin, lapsi voi vaikka nukkua koko matkan. Jos kaikki sujuu huonosti, hän voi kitistä, itkeä ja parkua ison osan matkasta. Sormet ristissä ja peukut pystyssä paremman vaihtoehdon puolesta.
Mies on toki myös tulossa mukaan mökille, mutta moottoripyörällä. Jos onnistumme koordinoimaan ajot hyvin tapaamme kyllä huoltoasemilla, mutta todennäköisimmin bensa-, ruoka- ja jaksutankkaukset ajoittuvat kummallakin seurueella melko eri tavoin. Onneksi matkaa tehdään huomenna vain puoliväliin, joten 250 km ei ole vielä kohtuuton matka lapselle - eikä äidille. Jännittää silti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista!