Kolme (tai neljä) synttärikakkua

En ole tehnyt täytekakkuja vuosikausiin, mutta halusin kokeilla lapsen synttäreille jotain sellaista, joka on itselleni uutta. Lasten synttärikakut näyttävät nykyään olevan todella hienoja ja mielikuvituksekkaita, mutta oma mielikuvitukseni - ja töiden takia aikani - ei yltänyt mihinkään huippu-upeaan. Tämä postaus ei siis ole mikään mestarikakkuleipurin vinkkisivu, vaan enemmänkin vähemmän kokeneen kakkumaakarin yritys-ja-erehdys -muistutusviesti itselle tuleville syntymäpäiville, ja kenties tästä on apua jollekin toiselle. Tavoitteenani on tulevina vuosina kehitellä tai kokeilla yhä hienompia ja maistuvampia kakkuja!

Lähdin liikkeelle ihan perus sokerikakusta. Resepti ensimmäisten juhlien kakkupohjaan löytyi Kinuskikissan blogista. Tein tuon taikinan kaksinkertaisena eli kahdeksalla munalla, ja paistoin sen 24 cm irtopohjavuoassa (paistoaika 34-50 min). Sain makeat naurut, kun otin kakun uunista - se oli melkein puolet kakkuvuokaa korkeampi, sienipilvimäinen ilmestys! No, kakkuun tuli sitten helposti kaksi täytekerrosta, jotka osaltaan lisäsivät kakun korkeutta.

Alun perin ajattelin, että haluaisin täytteen olevan hieman jämäkkää, mutten halunnut käyttää liivatetta. Naapuri vinkkasi vaniljakreemijauheesta, jolla voi jämäköittää esim. kermavaahtoa. Ostin jauhetta, mutta onneksi tein testierän täytettä - pienenkin maistiaisen jälkeen suuhuni jäi kemikaalien maku koko loppuillaksi. Ei siis kreemijauhetta meidän kakkuihin (olen hyvinkin voinut joskus syödä jonkun muun tekemää kreemijauheista kakkua ihan mielelläni, ei sillä). Testitäytteessä oli Flora Vispiä vaahdotettuna, Valion maustettua rahkaa "Makea mansikka" ja hitunen tuota kreemijauhetta.

Päädyin lopulta tekemään täytteen Flora Vispistä (pitää mielestäni koostumuksensa normikermaa paremmin ja on raikkaamman makuista), tavallisesta maustamattomasta rahkasta, kuningatar-vauvasoseesta ja sulatetuista pakastemansikoista. Enpä edes lisännyt sokeria tähän täytteeseen. Mansikoista valutin nesteet siivilän läpi, lisäsin hiukan vettä ja kostutin kakun sillä. Tarkoitus oli lisätä vielä tuoreita mansikkaviipaleita kakkukerrosten väliin, mutta mansikat olivat menneet jääkaapissa huonoiksi.

Päälliseen kokeilin ensimmäistä kertaa sokerimassaa. Massan käsitteleminen oli melko helppoa, ensin tosin kaulitsin liian ohuen levysen ja se halkesi siirtovaiheessa. Kakun reunat päällystin Flora Vispillä. Koristeeksi askartelin (taaskin ensimmäistä kertaa) marsipaanikukan ja lisäsin reunoille mansikkaviipaleita (mies haki uusia kaupasta) ja mintunlehtiä. Myös kukan vihreät lehdet ovat minttua.

Kakku oli ihan maukas ja kaunis, mutta sitä jäi runsaasti yli, kuten toisesta kuvasta näkyy. Huomasin muuten, että tuo sokerimassapäällinen ei (ainakaan minun kakuissani) säilynyt hyvin jääkaapissa enää seuraavaan päivään, vaan mansikat ja kermavaahto alkoivat sulattaa sitä kosketuskohdista.

Hmm... Kakun alla OLI pitsinen kakkupaperi, on tainnut mennä parempiin suihin sekin...

Toisena kakkuna ensimmäisissä juhlissa oli Pirkka-reseptin mukaan tehty Ranskalainen marja-raparterikakku, joka oli ihan älyttömän hyvää. Jos leivot tätä kakkua, suosittelen käyttämään voita margariinin sijaan! Tai ainakin pitämään margariinitaikinaa jääkaapissa riittävän pitkän ajan ennen kansilevyn kaulitsemista. Tein kakun uudelleen mökillä ja iltamyöhään epäonni vaivasi ja liian pehmeä taikinakansi meni ihan säpäleiksi... Uusi voikansi onnistui paljon helpommin.

Toisten synttärijuhlien kakkupohjat tein jo etukäteen pakastimeen, koska meillä oli kahdet juhlat peräkkäisinä päivinä. Käytössä oli siis Kinuskikissan kääretorttupohjat, joista toinen oli kaakaolla maustettu ja tehty yksinkertaisella taikinalla (neljä munaa), jolloin siitä tuli todella ohut. Vaalean peruspohjan tein puolitoistakertaisella reseptillä (kuusi munaa), ja siitä tuli parempi. Kakun täyte ja päällystys oli sama kuin ensimmäisessä kakussa, tällä kertaa unohdin täytekerroksen tuoreet mansikkaviipaleet, mutta tungin niitä reunojen välistä kakun ympäri. Koriste onnistui ensimmäistä kakkua paremmin, kun tein yhden ison kukan sijaan kolme pienempää. Leikatusta kakusta näkyy muuten hauskasti värit kuin vanhassa kunnon Trio-jäätelöpaketissa!

Kolmannesta eli mökkijuhlien kakusta ei valitettavasti ole kovin hyvää valokuvaa (no, eivätpä nuo muutkaan niin hääppöisiä kuvia olleet...). Pohja oli Kinuskikissan kakkupohja kaksinkertaisena eli kahdeksan munan kakku, ja anopin reseptin mukaisesti lisäsin lopuksi taikinaan 4 rkl kylmää vettä, mikä teki kakusta ihanan kuohkean ja pehmeän. Kakkuvuoka oli 26 cm irtopohjavuoka, eikä kakku tällä kertaa turvonnut sienipilveksi. Itse asiassa se hieman lässähti uunista ottamisen jälkeen, mistä johtuen kakkuun tuli vain yksi (sitäkin paksumpi) täytekerros.

Lapsen mummilta sain idean sekoittaa täytteeseen ja reunuskermaan tuorejuustoa, jolloin mausta tuli hieman toisenlainen kuin pelkällä peruskermalla. Sekoitussuhde oli kaksi purkkia Flora Vispiä (á 2,5 dl) ja 200 g maustamatonta tuorejuustoa. Vaikken yleensä lisäile sokeria kermavaahtoon, tämä sekoitus kyllä kaipasi sokeria seurakseen. Lisäämääni määrää en kyllä yhtään osaa sanoa, kunhan lisäilin hitusen...

Lapsi rakastaa mangoa ja mansikoita, joten tämä kakku sai niitä täytteekseen ja päällensä. Kostutin kakun sitruunavedellä (puolikkaan sitruunan mehu johonkin määrään kylmää vettä). Täytekerroksia tuli yksi. Rikoin sulatettuja pakastemangokuutioita hieman sauvasekoittimella ja levitin sössön pohjakerroksen päälle. Sen päälle levitin Flora Vispi - tuorejuustosekoitusta, johon olin sekoittanut kaksi purkillista mangososetta (Semper vauvasose, siinä on mangoa enemmän kuin Piltissä). Ja tällä kertaa muistin viipaloida mansikoita väliin! Kakun päälle levitin kaksi purkillista mangososetta ja viipaloin mansikoita päälle, reunat päällystin Flora Vispi - tuorejuustosekoituksella (päällyserässä sokeri mukana, täytteessä ei, koska mango makeutti täytettä jo sopivasti).

Tuorejuustokerman kokeileminen suoraan vieraskakkuun hieman epäilytti, mutta kakusta tuli kyllä oikein hyvää ja raikasta (sekä mangoisaa). Sitä riittikin vielä seuraavien päivien onnittelu- ja juhannusvieraille yllin kyllin!

1-v.!

Ensi vuodelle suunnitelmissa on kokeilla jotain muuta kuin peruskakkupohjaa. Tässähän on vuosi aikaa googlailla... Reseptisuosituksia otetaan vastaan!

Ja ai niin, yllätyksenä tuli, että nykylapset eivät oikein perusta täytekakuista! Toisissa juhlissa oli paikalla paljon naapuruston lapsia, mutta lapsille maistui paremmin jäätelö ja keksit kuin täytekakku. Meidän lapsonen tykkäsi kyllä syödä omia kakkujaan kerta kerralta paremmin, kunhan tottui makeaan makuun. Tuoreet mansikat taisivat silti olla suosikkeja.