Aina vaan uutta

Lapsi oli tänään kylvyssä ja alkoi noukkia jotain vedestä peukalo-keskisormipinsettiotteella. Noukkimansa hän laittoi leluna olleeseen tyhjään pakasterasiaan. Noukkiminen jatkui ja jatkui, välillä lapsi ei saanut tavoittelemaansa ensiyrityksellä ja korjasi tilanteen uudella noukkaisulla, ja noukki taas uudesta kohtaa ammetta. Vettähän siellä vain oli, eli taisin päästä todistamaan lapsen ensimmäistä mielikuvitusleikkiä!

Lisää uusia juttuja:

- Hampaiden kirskutus. Uutta ylähampaannysää on kivaa nirskuttaa alahampaita vasten - vanhemmista ei ollenkaan niin kiva uusi ilmiö! Ääni on aivan kammottava.

- Oikealla etusormella on mukavaa osoitella kaikenlaista, välillä äidin tai isän kuuluu nimetä osoitettu asia vaikkapa kirjan sivuilta.

- Pieniä tavaroita on mahtavaa laittaa suurempien sisään ja ottaa niitä sieltä pois.

- "Ole hyvä - kiitos" -leikki on myöskin nyt kova sana, eli lapsi ojentaa esineen tai laittaa sen käteeni, minä annan sen hänelle takaisin jne.

- Eläinten äänet ovat pop. Kvaak-kvaak-kvaak oli niin hieno juttu, että lapsonen kaakattaa nyt kaiket päivät. Muutenkin hän tuntuu nyt matkivan erilaisia sanoja, joita sanomme.

- Ruokailut eivät suju yhtä hyvin kuin ennen, koska on ihmeellisen kivaa tiputella ruokia lattialle, ihan tahallaan. Tämäkään ei ole vanhemmista mitenkään mukava ilmiö.

Yksivuotispäivä lähestyy, perjantaina lapsonen täyttää yhden kokonaisen vuoden! Iiks!

Itse olen tällä hetkellä ihan todella ja liian väsynyt. Työviikot tuntuvat pitkiltä, vaikka ovatkin mielenkiintoisia, ja jotenkin en vaan ole osannut mennä nukkumaan ajoissa yhtenäkään iltana. Viime yönä lapsikin nukkui tavallista huonommin. Nuokun päivät silmät ristissä ja pelkään autolla ajamista, koska tällaisessa koomassa ei tunnu turvalliselta ajaa. Nyt siis nukkumaan kerrankin AJOISSA - hyvää yötä!

En ole ainoa, jonka silmiä painaa ajoneuvojen kyydissä