Kasvuhaikeutta

Arkistoin lapsen pieneksi käyneitä vaatteita koon mukaan, loppuviikosta anoppilaan säilöön lähteviksi. Kyllä oli haikeaa pistää pienet suloiset vaatteet pakettiin! Niiden käyttöaika on vielä sen verran lähellä, että jokaiseen vaatteeseen liittyy muistoja ja tunteita. Tämä tässä on lapsosen serkkujen vanha, tämä on saatu kummitädin tytöltä, tämä oli nimiäislahja, tämä on oma vanha vauvavaatteeni. Tämä vaate oli päällä matkalla synnäriltä kotiin, tämän neuloin lapselle vielä raskaana ollessani, näitä käytettiin mökillä, nämä olivat ensimmäisiä kaupunkivaatteita mökkikesän jälkeen... Kaikkein liikuttavimpia ovat ne pienenpienet vaatteet, jotka ovat olleet ensin minun päälläni ja sen jälkeen olen pukenut niitä nukeilleni – muistan sen vielä! Viime kesänä pääsin pukemaan niihin oman pienen lapseni ja nyt otan ne talteen, jotta hän saa pukea ne omien nukkejensa päälle. Nämä vaatteet säästetään tulevaisuuteen.

Nukke vai vauva?

Olemme iloksemme saaneet vauvanvaatteita niin paljon, ettei juuri mitään olisi tarvinnut ostaa. Suuret määrät on tullut erityisesti miehen siskonlasten peruina. Kaikkia ei edes ehditty käyttää ja jotkut olivat ahkerassa kierrossa päältä pesuun ja takaisin. Havaintoja vastaisuuden varalle:

• Ihan pikkuvauva-aikana, ei kovin kuumassa kesäsäässä, eniten käytössä olivat pitkähihaiset potkupuvut. Nämä lienevät varsinaisesti yöpukuja, mutta ihan pientä vauvaa oli kätevintä pukea vain yhteen vaatteeseen kerrallaan. Bonuksena käännettävät “hihatumput”.     
•  Osa vaatteista on jäänyt käyttämättä vuodenaikasyistä: esim. kesäyöpukuja oli käyttökoossa syksyllä, jolloin tarvittiin jo lämpimämpää päälle.
•  Lyhythihaisia bodyja alettiin käyttää oikeastaan vasta kun lapsi alkoi ruokailemaan muutakin kuin maitoa 6 kk iässä. Kesällä pitkät hihat suojasivat auringolta ja hyttysiltä, syksyllä ja talvella ne lämmittivät viileitä lattioita vasten, kun villatakkilämmike olisi ollut liikaa. Lyhyet tai helposti käärittävissä olevat hihat ovat käteviä sormiruokaillessa, kun lapsi saattaa uittaa käsiään tarjottimella kyynärpäihin saakka. 
• Housut ja napakat hameet kannattaa varmuuden vuoksi arkistoida numeroa pienempään kokoon. Kestovaippapylly on sen verran iso, etteivät kapeammat mallit mahdu päälle, kun senttien mukainen koko olisi muuten ajankohtainen.
•  Eri valmistajilla on hyvin erilaiset vaatemitoitukset. Osa vaatteista jää nopeasti pieniksi tai ei tästä syystä ehdi edes käyttöön. Tarkkana siis todellisten kokojen kanssa.

Toivottavasti nämä pienet suloiset vaatteet tulevat meillä vielä uudelleen käyttöön. Sitä ennen odotan innolla ystäväni kesävauvan syntymää. Menemme sitten heitä tervehtimään ja verestämään vuoden takaisia muistoja! Pikku-L onkin siihen mennessä jo varsinainen pikkujättiläinen vastasyntyneeseen verrattuna. Oma pieni puppeli.