Äiskän koekeittiössä valmistettiin tänään
parsarisottoa. Koekeittiöstatuksen saavat ruoat, joita valmistan ensimmäistä
kertaa ja niitä tarjoillaan myös lapselle. Lopullinen resepti oli
googlaamastani Pirkka-reseptistä muokattu ja siitä tuli suunnilleen tällainen:
Sormiruokailijan parsarisotto
1 nippu
tuoretta vihreää parsaa
reilu 1 litra vettä
2 suolatonta
kasvisliemikuutiota (Herbamare)
1 sipuli
pari rkl oliiviöljyä
4 dl risottoriisiä
mustapippuria
tilkka limettimehua
tuoretta persiljaa
aikuisten annokseen raastettua
parmesanjuustoa
Parsasta poistetaan pari senttiä kannasta
ja kuoritaan tangot nupusta alaspäin (osa löytämistäni ohjeista kehotti
kuorimaan, osa ei). Parsatangot keitetään vedessä (noin 6 min), jonka jälkeen
parsat nostetaan pois ja keitinveteen lisätään kasvisliemikuutiot. Kuullotetaan
pilkottu sipuli oliiviöljyssä isossa kattilassa, lisätään riisi ja
kuullotetaan, kunnes läpikuultavaa. Lisätään kasvislientä erissä ja
sekoitellaan risottoa välillä. Keitetään kannen alla miedolla lämmöllä, kunnes
riisi on kypsää. Risoton tulisi olla rakenteeltaan löysää, joten vettä voi
lisätä tarvittaessa. Parsatangot leikataan sopivan pituisiksi paloiksi ja
lisätään risottoon. Maustetaan mustapippurilla, persiljalla ja limettimehulla.
Aikuiset voivat lisätä annokseensa parmesanjuustoa ja halutessaan suolaa.
Tämä resepti poikkesi alkuperäisestä mm.
niin, että vauvan ruokaan sopimattomat ainekset, kuten suola, valkoviini ja
parmesanjuusto jäivät pois ruoanlaittovaiheesta. Maun lisäämiseksi tuplasin
kasvisliemikuutioiden määrän ja vaihdoin ne tietysti suolattomiin. Persiljaa
käytin ruohosipulin asemasta ja lisäsin mukaan limettimehun.
Lapsi sai annoksensa kukkakaalin ja
avocadon kera, äiti söi risoton kanssa paistettua halloumia. Jälkiruokana
lapsella oli persikkasosetta ja äidillä pähkinäsuklaata.
Lapsi innostui risotosta todella ja lappoi
sitä suuhunsa tarmokkaasti. Annoin risottoa jopa alkuperäistä annosta enemmän! (lattialta
löytyi kylläkin yllättävän suuri määrä, kun irtonaiset riisinjyvät oli kerätty
keoksi) Parsaa hän tosin uskaltautui maistamaan vasta ruokailun loppupuolella,
mutta söi sitäkin useamman palasen.
Itse epäilin, että risotosta tulisi melko
mautonta, mutta onneksi näin ei käynyt ja ruoka oli minunkin mielestäni oikein
hyvää. Tätä voi siis tehdä toistekin ja risottopohjaanhan voi lisätä mitä vain
kasviksia tai mitä vaan muuta mitä sattuu mieleen juolahtamaan.
Risotto on toki sormiruokailijalle tarjottuna
hyvin sotkuista, joten en suosittele tätä ruokaa väsyneelle tai ärtyisälle
päivälle. Jos siis omaa pinnaasi kiristää...
Jälkitunnelmia, innostuneilta ruokailijoilta kun unohtui kuvan ottaminen. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista!